Mitä, mihin, miksi?
Ajatuksia ennen lähtöä (5.11.2017)
Moikka! Olen viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija ja
aloitin tämän blogin kirjoittamisen vaihto-opiskelun inspiroimana. Suoritan vaihdon Keniassa kuuden muun
suomalaisen opiskelijan kanssa, mukaan meille lähtee myös suomalainen hoitotyön
opettaja. Hän on vaihdossa paikallisessa yliopistossa ja auttaa oman työnsä
lisäksi meitä alkuun harjoittelupaikoissa ja tarpeen tullen myös muissa käytännön
asioissa yhdessä paikallisen opettajan kanssa.
Afrikan kohteet ei välttämättä ihan joka iikan
ensisijainen valinta ole, mutta harjoitteluvaihto jossain kauempana ja
eksoottisemmassa maassa tuntui itselle luontevimmilta. Olen reissannut melko
paljon Euroopassa ja asunut vuoden Yhdysvalloissakin, joten hieman erikoisempi
kohdemaa tuntui ikään kuin ”seuraavalta askeleelta” kohti uusia haasteita ja
entistä rikkaampia kokemuksia.
Tällä hetkellä en tiedä vaihdostani juuri muuta
kuin kohdemaan ja sen, että olemme Keniassa ensi keväällä kolmen kuukauden
ajan. Ennen lähtöä meille järjestetään vielä yksi perehdytyspäivä tammikuun
lopulla. Sitä ennen ei voi oikein tehdä muuta kuin hoitaa tarvittavia rokotuksia
kuntoon, odotella seuraavaa infopäivää ja varata porukalla lennot kohdemaahan!
Matkalla Keniaan
Kauan odotettu matka starttasi keskiviikkoiltana 21.2. Helsingistä. Ensimmäisen lennon jälkeen yövyimme Lontoossa ja jatkoimme sieltä
matkaa kohti Kenian pääkaupunkia. Tarkoitus oli viettää yö Nairobin lentokentällä,
ja muutamien jännitysmomenttien sekä henkilökunnan kanssa neuvottelun jälkeen
saimme lopulta luvan yöpymiseen. Lentokentällä yöpyminen ei ilmeisesti ole
kovin tuttu juttu, sillä saimme luvan, jos menemme yhteen paikkaan ja pysytään
siinä koko yön ajan. Penkkejä ei terminaalissa ollut kovin monta, joten yö meni
loppujen lopuksi aika rattoisasti valvoessa. Yön pikkutunneilla juttujen laatu
oli kyllä ihan omaa luokkaansa ja yhdessä valvominen osoittautui täydelliseksi ”ice
brakeriksi” toisiin tutustumisen kannalta.
Perjantaina aamulla saavuimme vihdoin Kisumuun. Lentokoneesta
ulos kävellessä ilma oli ihanan lämmintä ja ilmassa oli jännittävä savuinen
tuoksu. Ennen majapaikkaan pääsyä odoteltiin vielä hetki lentokentällä, sillä luvattu
kyytimme paikallisen yliopiston kautta ei ollutkaan vastassa. Onneksi Masenon
yliopiston yhteyshenkilön kautta asia hoitui tosi pian. Automatkalla
majapaikkaan ei väsyneenä ja samalla innostuneena edes tajunnut pelätä
kaaosmaisen liikenteen seassa ajoa. Oli ihanaa huomata, että ollaan perillä -
vihdoin!




Kommentit
Lähetä kommentti